Kehittämisajatuksia suomalaisille ruokamatkailuyrittäjille liittyen vastuullisuuteen
Teksti: Kaisa Jauhiainen ja Kristiina Adamsson, Kuva: Helsinki Marketing, Jussi Hellsten
Kaisa Jauhiainen tutki Hungry for Finlandille toimeksiantona tekemässä opinnäytteessään, millaisia vastuullisia ruokamatkailutuotteita löytyy Euroopasta ja mitkä ovat niiden parhaat käytänteet.
Eurooppalaisittain vastuullisuudessa on edelleen kehitettävää
Kaisa Jauhiaisen opinnäytetyö tarkasteli kestävää eurooppalaista ruokamatkailutarjontaa ja yhtenä tavoitteena oli löytää ideoita myös suomalaisen ruokamatkailun kehittämiseksi vastuullisempaan suuntaan. Opinnäytteen tulosten mukaan eurooppalaisen ruokamatkailun vastuullisuudessa on edelleen kehitettävää tarkastellun 20 monipuolisen ruokamatailutuotteen perusteella. Ruokamatkailutuotteita analysoitaessa kävi ilmi, ettei kaikissa ruokamatkailutuotteissa kiinnitetä vieläkään aktiivisesti huomiota kestävyyteen ja vastuullisuuteen.
Vastuullisuus osaksi ruokamatkailutuotteiden kuvausta
Yksi kehitysehdotus myös Suomen ruokamatkailun kehittämiseksi, olisi tehdä vastuullisuus näkyväksi ja tärkeäksi osaksi ruokamatkailutuotteiden kuvausta sekä rinnastaa kestävä kehitys osaksi erilaisia ruokamatkailuaktiviteetteja, yklsi tapa tähän on lähteä mukaan Sustainable Travel Finland-ohjelmaan, jossa on myös oma ruokamatkailun osionsa. Ohjelman kautta Suomea voidaan markkinoida ruokamatkailukohteena myös vastuullisemmille matkailijoille.
Vastuullisuuden eri ulottuvuudet tasapainoon viestinnässä
Toinen asia, johon olisi hyvä kiinnittää huomiota, on vastuullisuuden eri osa-alueiden tasapaino. Tutkimuksessa selvisi, että taloudellinen kestävyys jäi ympäristö- ja sosiaalista kestävyyttä pienempään rooliin. Vaikka ilmastoystävällisyys ja sosiaalinen vastuullisuus ovatkin tärkeitä teemoja myös ruokamatkailussa, tulee taloudellinen kestävyys myös ottaa huomioon, erityisesti suunnitellessa koronapandemian jälkeistä matkailua.
Ruokamatkailutuotteiden tarjonnassa on syytä pohtia myös, miten vastuullisuuudesta viestitään. Puhuttaessa erilaisista vastuullisuustavoitteista, on tärkeää avata termistö asiakkaalle niin, että niiden tarkoitusperä ja merkitys varmasti ymmärretään juuri kyseisen yrityksen toiminnassa. Termit kuten ”paikallisuus” tai ”autenttisuus” ovat usein käytettyjä matkailutuotteiden markkinoinnissa. Esimerkiksi ”paikallisuus” voi tarkoittaa montaa asiaa. Se voi jonkun tuotteen kohdalla olla sitä, että hyödynnetyt ruoan raaka-aineet tulevat lähimaastosta ja tietyltä yhteistyötaholta. Niitä kannattaa avata seikkaperäisemmin, tarkemmin, tuoden esille tekijöitä ja toimijoita nimeltä mainiten.
Kootaan yritysten tarjontaa reiteiksi ja yhdistelmätuotteiksi, paketoiden
Tutkimuksessa löytyi konkreettisia parhaita käytänteitä, joita voitaisiin soveltaa enemmän myös suomalaisessa ruokamatkailussa. Kuten Hungry for Finland jo listaakin Suomen ruokamatkailun tavoitteissa: yhteistyötä ja tuotteistamista tulisi lisätä ruokamatkailuyritysten välillä. Sama pätee myös vastuullisiin ruokamatkailutuotteisiin. Kokoamalla eri yritysten tarjontaa paketeiksi, voivat vastuullisuutta arvostavat ruokamatkailijat helposti löytää itseään miellyttävää tarjontaa.
Lisää omaa tuotantoa, edes pienesti
Tutkimuksessa mukana olleissa ruokamatkailutuotteissa oli havaittavissa ainakin osittaista omavaraisuutta tuotteen toteutuksessa käytetyissä raaka-aineissa ja niistä valmistetuissa aterioissa. Jopa kaupunkiolosuhteissa osa yrteistä ja vihanneksista tuotettiin itse. Tällainen käytäntö voisi toimia myös Suomessa, erityisesti kesäaikaan. Vehreä ympäristö ja konkreettisesti ruoan alkuperän kokeminen voisivat myös tuoda lisäarvoa asiakkaan ruokamatkailuelämykseen.
Lisäarvoa lajittelusta, jätteiden hyötykäytöstä ja luonnon monimuotoisuuden edistämisestä
Myös jätteiden lajitteluun ja uudelleen käyttöön oli kiinnitetty eurooppalaisissa tutkimuskohteissa huomiota. Erityisesti ruoasta syntyvän biojätteen hyötykäyttöä voisi lisätä myös suomalaisissa ruokamatkailuyrityksissä. Käsitellyn biojätteen uudelleenkäyttö esimerkiksi lannoitteena viljelmillä tai maatiloilla lisäisi sekä ekologista kestävyyttä yrityksen toiminnassa että lisäarvoa kestävyyttä etsiville asiakkaille.
Myös kierrätysmateriaalien käyttö rakennusmateriaaleissa ja sisustuksessa näkyi tutkimuksessa mukana olleiden ruokamatkailutuotteiden toteutuksissa. Tätäkin käytäntöä voisi soveltaa laajemmin. Lisäksi paikallisen luonnon eläinkannan huomiointi jo esimerkiksi rakennusten suunnittelussa olisi hyvä lisä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi, etenekin kaupunkiolosuhteissa. Tarjoamalla turvallisia pesimispaikkoja esimerkiksi linnuille, ruokamatkailuyritykset voivat edistää luonnon ja ihmisten elämää rinnatusten kestävämmin.
Kasvipohjaisia perinneruokatyöpajoja
Ruokamatkailussa on järkevää hyödyntää myös paikallista kulttuuria ja perinteitä, kuten Suomessa usein jo tehdäänkin. Kuitenkin useat perinneruoat, joita suomalaiskulttuuriin yhdistetään, sisältävät ainesosia, jotka eivät ole kaikkein vastuullisempia. Esimerkiksi lihaa ja maitotuotteita käytetään suomalaisessa ruoanlaitossa paljon. Myös tähän haasteeseen voi soveltamalla löytää kestävämpiä ratkaisuja. Maitotuotteita korvaavia, kotimaisia kaurapohjaisia vaihtoehtoja on nykyisin tarjolla laajasti, samoin kasvipohjaisia lihankorvikkeita. Esimerkiksi kasvipohjaisia perinneruokatyöpajoja tai kokkauskursseja voitaisiin järjestää vastuullisempana, erilaisena vaihtoehtona perinteisille ruokaelämyksille.
Kaiken kaikkiaan suomalainen ruokamatkailu vaikuttaisi olevan menossa oikeaan suuntaan vastuulisuuden suhteen, mutta uusille innovaatioille ja käytännöille on aina tilaa.
Tutustu Kaisa Jauhiaisen opinnäytetyöhön tästä: A View to European Sustainable Food Tourism – Best Practices.
Lisätietoja:
Opinnäytetyöntekijä: jauhiainenkaisa (at) gmail.com
Opinnäytetyön ohjaaja: kristiina.adamsson (at) haaga-helia.fi