Hungry Finland tutkii: Hortoillaanko ruokalehtien sivuilla? Mielikuvat villiyrteistä suomalaisissa ruokalehdissä

Olet täällä

Kuva: Visit Finland, Marjaana Tasala

Villiyrttien käyttö ruoanlaitossa kertoo välittämisestä

Suomalaiset ruokalehdet ovat innostaneet lukijoitaan käyttämään villiyrttejä ruoanlaitossa. Haaga-Helian restonomiopiskelija tutki, millä tavoin ruokalehdissä käytetään villiyrttejä. Opinnäytetyön tarkoituksena on antaa tutkittua tietoa siitä, millaista mielikuvaa lehdet luovat lukijoilleen villiyrteistä ja esimerkiksi niihin liittyvistä resepteistä.

Tutkimuksen toimeksiantaja on Hungry for Finland ruokamatkailuhanke, joka edistää toiminnallaan kehittämään suomalaisen ruokamatkailun brändiä. Lähiruoka, elämys ja tarina elämyksen tukena ovat yhä tärkeämpiä asioita asiakkaille. Villiyrttejä hyödyntämällä yritys kertoo paljon omista arvoistaan. Villiyrttien käyttö on viesti mm. ekologisuudesta ja kestävästä kehityksestä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville, millä tavalla villiyrteistä kerrotaan tavalliselle kuluttajalle. Tutkimuksen aineistona toimi kolme kuluttajille suunnattua ruokalehteä Maku, Glorian Ruoka & Viini, Viinilehti sekä K-ryhmän ja S-ryhmän lehdet ruokaliitteineen. Kahdesta viimeksi mainituista ei löytynyt montaa mainintaa villiyrteistä, sillä kaupat käyttävät resepteissään omia tuotteitaan. Villiyrttituotteet eivät ole vielä kaupallistuneet tarpeeksi, jotta niistä voitaisiin laatia reseptejä kyseisten lehtien ruokaosioihin.

Lehdet kuvasivat villiyrttejä positiivisessa valossa. Niiden käyttäminen on eettistä ja ekologista. Villiyrtit ovat osa kansallisidentiteettiämme, sillä ne nähtiin osana lapsuuden makuja ja supisuomalaista ruokaa. Kaikki villiyrtit eivät kuitenkaan olleet samalla viivalla keskenään. Villiyrttien kolmen kärki nokkonen, kuusenkerkkä ja voikukka oli saanut enemmän huomiota osakseen, ja niihin oli liitetty kuvailevia sanoja, kuten ”rikkaruohojen kuningas”. Villiyrtit kuvailtiin eriarvoisuutta vähentäväksi ”ilmaiseksi luksukseksi” ja myös urbaaneissa elinympäristöissä asuvat ihmiset pystyivät nauttimaan niistä. Yhteistä kaikilla artikkeleilla oli kuitenkin se, että villiyrtit nähtiin kokemuksellisena osana ateriaa. Niiden kerääminen luonnosta kertoi, että ruoanlaittaja oli nähnyt vaivaa tarjottaviensa eteen, sillä villiyrttejä ei voi ostaa kaupasta.  

Tutustu Pilvi Buskin opinnäytteeseen tästä.          

                 

Lisätietoja:

Pilvi Busk, opinnäytetyön tekijä Haaga-Helia amk, pilvi.busk(at)myy.haaga-helia.fi

Birgitta Nelimarkka, opinäytetyön ohjaaja, lehtori, opinto-ohjaaja Haaga-Helia amk, birgitta.nelimarkka(at)haaga-helia.fi

Haaga-Helia on yksityinen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkii ja kehittää näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Koulutusalamme ovat liiketalous, tietojenkäsittely, hotelli-, ravintola- ja matkailuala, liiketoiminnan palveluratkaisut ja kielet, journalismin koulutus, liikunta-ala sekä ammatillinen opettajankoulutus. Haaga-Helian yli 11 000 opiskelijaa luovat työelämäverkostoja jo opiskeluaikanaan. Opiskelijoita tukee 650 työntekijän korkeatasoinen kansallinen ja kansainvälinen osaaminen.

www.haaga-helia.fi

Ruokamatkailun julkaisu 2017

Facebook

Strategisia kumppaneita

 

  Työ- ja elinkeinoministeriö    Opetus- ja kulttuuriministeriö   Business FinlandMaa- ja metsätalousministeriö