Teksti: Armi Hurja
Kansikuva: Harri Tarvainen, Visit Karelia
Suomalaisuuden yksi kulmakivistä on karjalanpiirakka. Suomalaiset rakastavat karjalanpiirakoita ja lähes jokainen voi maistaa suussaan lämpimän karjalanpiirakan ja munavoin yhdistelmän. Karjalanpiirakoita esitellään ylpeinä ulkomaalaisille, suomalainen erikoisuus. Tämä aihe on kiinnostanut minua jo vuosikausia ja opinnäytetyöni liittyikin karjalanpiirakkaan ja sen täytteenä olevaan riisiin. Nimittäin riisi karjalanpiirakassa ei ole suomalaista, eikä välttämättä edes EU:n alueella tuotettua. Nimenomaan riisin yleistymistä karjalanpiirakassa ja riisin ympäristöystävällisyyttä tutkin keväällä -22 valmistuneessa opinnäytetyössäni.
Karjalanpiirakka on soikion mallinen piirakka, joka on paistettu kuumassa uunissa. Karjalanpiirakoista ensimmäiset maininnat ovat 1600-luvun lopulta ja niitä leivottiin yleisesti koko Karjalan alueella. Toisen maailmansodan jälkeen karjalanpiirakoiden kukoistus alkoi muuallakin Suomessa kuin Karjalan alueella. Evakkojen matkassa piirakoiden leipomisen taito levisi ympäri Suomea. Sodan jälkeen kansallismielisyys oli huipussaan ja karjalanpiirakka miellettiin hyvin suomalaiseksi. Kalevalan, Suomen kansalliseepoksen, maiseman katsottiin olevan Karjalan alue ja karjalanpiirakka koettiin isänmaallisena. (Kolmonen 1988, 211-213; Kylli 2021, 164; Lampinen 1981, 7-8.)
Karjalanpiirakoiden tekeminen on perinnetietoa, äidiltä tyttärelle siirtynyttä taitoa. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa kotileipojia löytyy vielä paljon. Myös alueen Martat ovat aktiivisia karjalanpiirakoiden ilosanoman levittäjiä. Martat järjestävät muun muassa Joensuussa piirakkakouluja, joissa karjalanpiirakoiden leipomista opetetaan kiinnostuneille. Haastatellessani opinnäytetyötäni varten piirakoita leipovia, tuli selväksi, että riisi oli nykyään yleinen täyte. Riisin yleistymiseen kukaan ei kuitenkaan osannut sanoa syytä, riisi syrjäytti ohran täytteenä lähes kokonaan 1950-luvulta alkaen. Ohraa kuitenkin käytetään myös, mutta kuluttajien mieleen on enemmänkin riisitäytteinen karjalanpiirakka.
2000-luvun alussa karjalanpiirakalle haettiin Aito perinteinen tuote -suoja EU:lta. Näin ollen karjalanpiirakalle määriteltiin resepti, jonka mukaan valmistettuja piirakoita saa kutsua nimellä karjalanpiirakka. Hakemukseen sisällytettiin mukaan riisi täytevaihtoehdoksi, vaikka soraääniä sen suhteen olikin. Silloinen hakijaryhmä torppasi kuitenkin soraäänet ja oli sitä mieltä, että riisi kuuluu karjalanpiirakkaan. Miksi suomalaiseen perinnetuotteeseen haluttiin riisi mukaan? Miksi karjalanpiirakan kotimaisuusaste haluttiin pilata ulkomailta tuodulla riisillä? Voisiko suomalaisten makumieltymystä riisin suhteen vielä muokata? Ja kuinka se tapahtuisi?
Kaikkien maailmalla ja kotimaassa tehtyjen tutkimusten mukaan riisi on varsinainen ympäristöpaholainen. Riisin tuottamiseen kuluu runsaasti vettä ja sen vesijalanjälki on suuri, yli nelinkertainen suomalaiseen perunaan verrattuna. Lisäksi riisiä tuotetaan alueilla, joiden omat vesivarannot eivät riitä ja riisiä tuotetaankin tuontivedellä. Hiilijalanjälki on riisillä lähes nelinkertainen verrattuna kotimaiseen ohraan ja perunaan. Ympäristömyrkkyjen käyttöä ei valvota Aasiassa käytännössä ollenkaan ja siksi riisi tuleekin pestä ennen keittämistä.
Meillä olisi vaihtoehtoja tähän, kotimainen ohra tai peruna. Taatusti puhdasta ruokaa.
Historian aikana karjalanpiirakoiden täytteinä on käytetty ohraa, perunaa ja muita juureksia. Olisiko nyt aika palauttaa suomalaisen ruoan arvostus ja poistaa Aidon perinteisen tuotteen reseptistä riisi? Suomalaista viljelijää tukien, syrjäyttää riisi ohralla. Opinnäytetyöni haastatelluista leipomoista kaikki käyttäisivät mielellään kotimaisia raaka-aineita, jos ne vain kuluttajille menisivät kaupaksi. Historian palaamisen lisäksi voisi uudistus olla paikallaan. Voisiko tuo uudistus olla uusi täytevaihto? Suomalaisena innovaationa syntynyt perunahippu, joka on perunaa, mutta voidaan käyttää kuin riisiä.
Meidän tulisi olla ylpeitä täysin kotimaisista raaka-aineista valmistetusta karjalanpiirakasta, jonka leviämistarina Karjalasta on maailman mittapuussakin ainutlaatuinen. Voisimme rinta rottingilla tarjoilla ulkomaisille vieraille osan historiaamme, karjalanpiirakan, joka on valmistettu kotimaisista raaka-aineista. Aidon perinteisen tuotteen, joka on lähiruokaa.
Lähteet:
Hautamäki, T. 15.4.2015. Velaksi viljelty basmatiriisi. Luettavissa: https://kuluttaja.fi/artikkelit/velaksi-viljelty-basmatiriisi/. Luettu 24.3.2022.Kolmonen, J. 1988. Kotomaamme ruoka-aitta. Patakolmonen Ky. Helsinki.
Kylli, R. 2021. Suomen ruokahistoria, suolalihasta sushiin. 3. painos. Gaudeamus. Helsinki.
Lampinen, A. 1981. Karjalainen keittokirja. 3. painos. Pohjois-Karjalan kirjapaino. Joensuu.
