Haaga-Helian Juomien Uusimaa – Pienpanimoiden, siideri- ja tilaviiniyritysten sekä tislaamojen palveluliiketoiminnan ja vierailukeskusten kehittäminen -hanke (2025–2027) tukee pk-juomayrityksiä parantamaan kilpailukykyään sekä tulkitsemaan uutta lainsäädäntöä, joka tähtää pienpanimoiden, tilaviiniyritysten, siiderinvalmistajien ja tislaamoiden toiminnan helpottamiseen.
Hanketyöryhmä pyysi MaRan lakiasiainjohtajaa, Kai Massaa kirjoittamaan blogin tämän hetken tilanteesta koskien pienvalmistajien alkoholilainsäädäntöä ja parhaillaan käsittelyssä olevaa lakiesitystä.
Vieraskynä 8.6.2026
Alkoholin pienvalmistajien ulosmyyntioikeus
Teksti: Kai Massa, lakiasiainjohtaja, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Alkoholin pienvalmistajien vähittäismyyntioikeus laajenee
Eduskunnassa käsitellään parhaillaan lakiesitystä (HE 44/2026 vp), joka sallisi alkoholin pienvalmistajille alkoholijuomien myynnin kuluttajille suoraan valmistuspaikalta. Pienvalmistajien laajennettu ulosmyyntioikeus koskisi ns. monopolijuomia eli alkoholijuomia, joiden vahvuus on yli 5,5 prosenttia tai yli 8 prosenttia (käymisteitse valmistetut alkoholijuomat). Samalla alkoholilaissa tilaviini- ja käsityöläisolutpoikkeukset kumottaisiin.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan esityksellä parannettaisiin yrittäjyyden edellytyksiä ja alkoholin pientuottajien mahdollisuutta tarjota tuotantopaikoillaan monipuolisempia matkailu- ja vierailukonsepteja. Esitys tukisi alkoholin pienvalmistajien lähiympäristön paikallistaloutta.
Ulosmyyntioikeuden laajennus olisi erittäin tärkeä pienvalmistajille
Lakiesitys on erittäin tervetullut askel kohti eurooppalaista alkoholipolitiikkaa. Se vahvistaisi kotimaisten pientislaamojen, pienpanimoiden sekä viinitilojen toimintaedellytyksiä.
Kun kotimaisten ja ulkomaisten asiakkaiden ostoskäynnit pientislaamojen yhteydessä oleviin myymälöihin tulisi mahdolliseksi, se lisäisi pientislaamojen vähittäismyynnin määrää ja niiden kannattavuutta. Myös matkailijoille järjestettävät tislaamokäynnit, joissa heille esitellään tislaamon toimintaa ja tuotteita, tulisivat myös kannattavammaksi. Moni pientislaamo ei tällä hetkellä järjestä tislaamokäyntejä kuluttaja- tai yritysasiakkaille, koska se ei ole kaupallisesti kannattavaa tai asiakkaita kiinnostavaa ulosmyyntioikeuden puuttumisen takia.
Ulkomaisille matkailijoille pientislaamon oma kauppa on ainoa toimiva fyysinen jakelukanava. Ulosmyyntioikeuden puuttuminen hämmentää erityisesti ulkomaisia asiakkaita, jotka ovat tottuneet siihen, että tislaamon kaupasta voi ostaa tislaamon tuotteita, mikä on normaali käytäntö monissa EU-maissa.
Kun pientislaamon tuotteita voisi ostaa suoraan valmistuspaikalta, se poistaisi myös pientislaamojen riippuvuussuhteen Alkosta vähittäismyynnin ainoana jakelukanavana Suomessa. Ongelmana on ollut se, etteivät pientislaamoiden tuotteet pääse aina Alkon valikoimaan tai ei ainakaan hyvälle paikalle hyllyyn. Pientislaamon saama kate on myös Alkosta myytäessä pienempi kuin jos tuotteen voisi myydä omasta myymälästä.
Laajennettu ulosmyyntioikeus parantaisi myös pien- ja käsityöläispanimoiden toimintaedellytyksiä ja mahdollistaisi niiden liiketoiminnan kehittämisen ja kasvun. Pienpanimoiden olemassaolo ja niiden toimintaedellytysten parantaminen on suomalaisen olutperinteen ja -osaamisen kannalta elintärkeä asia.
Vähittäismyyntioikeuden laajentaminen kaikille viinitiloille olisi tärkeää ja se edistäisi rypäleistä valmistettavien viinien kehittämistä Suomessa, lisäisi viinitilojen liiketoimintamahdollisuuksia ja maatilamatkailua. Ilmastonmuutos parantaa mahdollisuuksia viinirypäleiden kasvatukseen Suomessa, mikä lisää viinirypäleiden merkitystä tulevaisuudessa viinien raaka-aineena.
Valmistajakohtainen vuosituotantorajoitus
Laajennettu ulosmyyntioikeus koskisi hallituksen esityksen mukaan pienvalmistajia, joiden vuotuinen valmistusmäärä on enintään 100 000 litraa puhtaaksi alkoholiksi muutettuna.
Suurimmalla osalla pienpanimoita ja pientislaamoja vuotuinen valmistusmäärä jää tällä hetkellä ehdotetun rajan alle. Ehdotettu rajoitus poissulkisi kuitenkin osan pienvalmistajista laajennetun vähittäismyyntioikeuden ulkopuolelle ja muodostaisi myös kasvun esteen nykyisen rajan alle jääville pientuottajille, jotka hakevat kasvua kansainvälisiltä markkinoilta tai joiden tuotteiden kysyntä kotimaisille asiakkaille ja ulkomaisille matkailijoille kasvaa kotimaassa vähittäismyyntirajoituksen poistuttua.
Eduskunnan talousvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt asiaan huomiota ja esittänyt eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että vuosituotantoraja voitaisiin kohdistaa vain EU- ja ETA-alueelle suuntautuvaan tuotantoon, mikä mahdollistaisi ehdotettua jonkin verran useampien toimijoiden tulon poikkeuksen piiriin. Talousvaliokunnan mukaan tällä turvattaisiin hallituksen esityksessä ehdotettua paremmin yritysten yhtäläiset kilpailuedellytykset ja vähennettäisiin rajoitteita toiminnan kehittämiseen.
Lakiesitykseen mukaan pienvalmistaja saisi myydä kalenterivuoden aikana laajennetun ulosmyynnin piiriin kuuluvia alkoholijuomia enintään 25 000 litraa puhtaaksi alkoholiksi. Laajennettu ulosmyyntioikeus koskisi pienvalmistajan yhtä valmistuspaikkaa, jossa tyypillinen osa alkoholijuoman valmistuksesta tapahtuisi.
Lakiesitys ei sallisi yhteistoimintaa valmistajien välillä
Hallituksen esityksen mukaan laajennettu ulosmyyntioikeus koskisi valmistuspaikkaa, joka olisi fyysisesti erillään muista alkoholijuomien valmistajista. Samoissa tuotantotiloissa ei voisi olla useampia alkoholijuomien valmistajia toimijoita.
Fyysisen erillisyyden vaatimus on ongelmallinen, koska se ei mahdollista pienvalmistajalle yhteistoimintaa. Alkoholijuomien pienvalmistajalla voi olla yhteistoimintaa toisen valmistajan kanssa esimerkiksi niin, että ne omistavat tai jakavat valmistuspaikassa olevia tuotantotiloja ja -laitteistoja. Kalliiden tuotantovälineiden yhteiskäyttö on resurssitehokasta ja vähentää pienvalmistajien investointikustannuksia.
Talousvaliokunta on kiinnittänyt myös tähän ongelmaan lausunnossaan. Talousvaliokunta toteaa, että se pitää asiantuntijakuulemisessa esiin tuotujen näkökohtien vuoksi tärkeänä arvioida poikkeuksen kehittämistä jatkossa siten, ettei myyntipaikan edellytettäisi olevan fyysisesti erillisen ja itsenäisen valmistuspaikan yhteydessä oleva kokonaisuus. Tämä mahdollistaisi sen, että samaa infrastruktuuria voisivat hyödyntää useammatkin yritykset. Talousvaliokunta toteaa, että poikkeuksen mahdollista laajentamista tältä osin on kuitenkin arvioitava myös asian EU-oikeudellisen hyväksyttävyyden näkökulmasta.
Lakiesityksen aikataulusta
Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä. Asiantuntijakuulemisten jälkeen valiokunta laatii mietinnön, jonka jälkeen eduskunta äänestää lain hyväksymisestä. Hallituksen esityksen mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2026.
Kirjoittaja: Kai Massa, lakiasiainjohtaja / Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
Kuva: Mara ry -nettisivut