Ruokamatkailun osaamisryhmän toinen tapaaminen järjestettiin 23.10.2025 hybridinä Haaga-Helian Pasilan kampuksellä Helsingissä ja Teamsissä. Linjoilla oli parhaimmillaan 71 osallistujaa, ja kampuksella meitä oli kymmenkunta. 

Kiitos kaikille aktiivisuudesta jälleen!

Materiaalit

Alta voit ladata tapaamisessa käytetyt esitysdiat ja työpajan keskustelun koosteen. 

Esitysdiat – Ruokamatkailun osaamisryhmä – 23.10.2025 (pdf)

Kooste työpajan tuloksista – Ruokamatkailun osaamisryhmä – 23.10.2025 (pdf)

Ruokamatkailun ajankohtaiset 

Tuttuun tapaan kysyimme, mitä ruokamatkailukentälle kuuluu. Tiedon jakaminen on yksi Ruokamatkailun osaamisryhmän tärkeimmistä aspekteista. Koostimme 23.10.2025 tapaamisessa jakamanne ajankohtaiset hankkeet, tapahtumat, koulutukset ja julkaisut pdf-tiedostoksi.

Ruokamatkailun kuulumisia ympäri Suomen – Ruokamatkailun osaamisryhmä – 23.10.2025 (pdf)

Tiivistelmä työpajasta

Ruokamatkailun osaamisryhmän tapaamisen osana järjestettiin keskusteleva työpaja, johon osallistui noin 50 alan toimijaa ympäri Suomen. Tavoitteena oli kerätä ruokamatkailun kehittäjien näkemyksiä siitä, millaisia hankkeita, koulutuksia, tapahtumia ja toimenpiteitä tarvitaan, jotta Suomen tunnettuus ruokamatkailumaana kasvaa. 

Miksi tämä tavoite? Visit Finlandilla on tällä hetkellä käynnissä Ruokamaakuvan ja ruokamatkailun tunnettuus -projekti, jossa ruoasta rakennetaan matkailun markkinointikärkeä kv-markkinoille. Koemme tärkeäksi, että ruokamatkailun kehittäminen ympäri Suomen tukee projektia.

Kysymykset olivat:

• Miten parannamme Suomen ruokamaakuvaa kansainvälisten asiakkaiden silmissä?
• Miten parannamme kilpailuasemaamme suhteessa muihin Pohjoismaihin?

Rohkeaa yhteistyötä tarvitaan 

Työpajassa korostui ylimaakunnallisen yhteistyön merkitys. Yhteiset markkinointipanostukset, benchmarking ja tuotetestaukset nähtiin välttämättöminä.

Meidän on puhuttava ruoastamme ylpeydellä

Jos emme itse usko oman ruokakulttuurimme erityisyyteen, miksi matkailijatkaan uskoisivat? Osallistujat peräänkuuluttivat positiivista puhetta suomalaisesta ruoasta.

Loppupeleissä ratkaisevat siirrot tehdään markkinoinnin keinoin.  Ruokamatkailutuotteiden tulee löytyä online-kanavista ja olla digitaalisesti ostettavia. Yritykset voisivat hyödyntää ruokavaikuttajia yhä enemmän.

Markkinointia ja ruokamatkailutuotteita kannattaa sävyttää tarinallistamalla. Ruokamatkailun osaamisryhmä oli yhtä mieltä siitä, että paikallisten tuotteiden, tuottajien ja ravintoloiden tarinat halutaan tuoda näkyvästi esille.

Konkreettisia kehitysideoita

Työpajassa syntyi oivallisia kehitysideoita. Voisiko meillä lanseerata suomalaisen pikaruoan? Entä tunnistettavan ruokalahjapakkaus-designin? Kehityshankkeita voisi rakentaa lisäksi esimerkiksi teemaviikkojen (kuten Kekri), tuotekehitystä tukevien kilpailujen ja nimisuojatuotteiden tunnettuuden lisäämisen ympärille.

Eihän unohdeta erityispiireitämme: osaamisryhmän osallistujat kokevat, että Suomi erottuu muista Pohjoismaista erityisesti perinne- ja saunaruoalla sekä leipäkulttuurilla. 

Koulutustarpeet ja ekosysteemin rakentaminen

Sekä kehittäjät että yrittäjät tarvitsevat lisää osaamista markkinoinnista, digitaalisuudesta ja tarinallistamisesta. Työpajassa ehdotettiin valtakunnallisen ruokamatkailukilpailun ja toiminnallisen ekosysteemin luomista, jotka vauhdittaisivat alan kehitystä.

Toivomme, että jokainen tarttuu ainakin yhteen kehitysideaan, jota edistää omassa arjessaan. Kannustamme tiedottamaan kehitystoimien etenemisestä Ruokamatkailun osaajien Linkkari-ryhmässä.

Yhdessä rakennamme Suomesta tunnettua ruokamatkailumaata!

Ruokamatkailun osaamisryhmän ensimmäinen tapaaminen järjestettiin hybridinä 21.5.2025 klo 9—12. Osallistujia oli paikan päällä Haaga-Helian tiloissa kymmenkunta, linjoilla parhaimmillaan yli 60. Keskustelu oli ilahduttavan vilkasta ja antoisaa. Tilaisuudesa saatu palaute oli erinomaista: tällaiselle vuorovaikutteiselle, verkostomaiselle ja tavoitteelliselle toiminnalle on selkeä tarve. Ruokamatkailun osaamisryhmän tavoite on tunnistaa suomalaisen ruokamatkailun kehityksen ongelmakohtia ja ratkoa niitä. 

Ensimmäisessä tapaamisessa käytiin läpi ruokamatkailun ajankohtaisia asioita ja työpajailtiin liittyen Visit Finlandin ruokamaakuvatutkimukseen. Osaamisryhmäläiset saivat tilaisuuden vaikuttaa siihen, mitä asioita Visit Finlandin maakuvatutkimuksessa tullaan painottamaan. Lisäksi pohdittiin osaamisryhmän omia mielikuvia Suomesta ruokamatkailumaana.

Ruokamatkailun osaamisryhmän ensimmäisen tapaamisen esitysmateriaalit (PDF)

Nostoja osaamisryhmän tapaamisessa käydystä keskustelusta alla:

Ruokamatkailun osaamisryhmän tapaamisessa keskusteltiin – yllätys yllätys – paikallisesta ruoasta 

Lienee itsestäänselvyys, että paikallisen ruoan tulisi olla yksi ravintoloiden ja ruokamatkailutuotteiden kulmakivistä. Keskusteltiin siitä, kuinka sen pitäisi tulla itsestäänselvyydeksi myös muualle, kuten kauppojen hyllyille ja hotelliaamiaisille. Paikallisia tuottajia ja tuotteita tulisi nostaa näkyvästi esille.  

Suhtautuminen ruokaan ja ruokakulttuuriin lähtee ruokakasvatuksesta 

Yhtä mieltä osaamisryhmän tapaamisessa oltiin siitä, että nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan myös suomalaisen kuluttajan ruoka- ja asennekasvatusta. “Ei pelkkää mättöä, vaan myös laatua ja makua.” 

On elintärkeää, että oman alueen raaka-aineita arvostetaan. Suomalaista ruokakulttuuria ei tunnisteta kovin vahvaksi, ja omimme ulkomailta asioita ja makuja. Liian monet sivuuttavat sen, kuinka paljon Suomessa on ruokamatkailullista potentiaalia. 

Saavutettavuudessa on edelleen kehitettävää 

Jälleenmyyjien näkökulmasta paikallisten tuotteiden saavutettavuus on hankalaa ja aikaa vievää. Olisi hyvä saada tuotteita löydettäväksi yhden osoitteen alle. Aitojamakuja.fi -sivuilta löytyy lähi- ja luomuruokayritysten hakupalvelu, johon on kerätty yli 2000 yritystä eri puolilta Suomea. Se on hyvä palvelu sekä kuluttajille että ostajille: sieltä pystyy hakemaan yrityksiä maakunnittain ja tuoteryhmittäin. Listalla on myös tilapuoteja ja lähiruokaa tarjoavia ravintoloita. à https://aitojamakuja.fi/hae-yrityksia/  

 Miksi Suomessa tarjoillaan niin vähän suomalaista, lähellä tuotettua ruokaa?  

Monesti kysymys on rahasta. Luomu ja lähiruoka maksaa. 

Lisäksi keskusteltiin siitä, kuinka hankalaa Suomessa on löytää ravintola, joka tarjoilee perinteistä suomalaista ruokaa. Toreilta saa paikallisherkkuja, lohikeittoa ja lörtsyä, mutta varsinaista suomalaista ravintolaa tai ravintola-annosta on hankalampi löytää. 

Ahvenanmaalla tavoitellaan sitä, että 70 % ravintoloista olisi vähintään yksi ahvenanmaalainen ruoka listalla vuoteen 2027 mennessä. Tämä voisi olla realistinen tavoite meillä mantereellakin. 

Osaamisryhmän tapaamisessa osallistujien jakamia ajankohtaisia asioita 

• Iitin Villiruokaviikko -tapahtuma toteutetaan ensimmäistä kertaa 30.8-7.9.2025. Iitin Villiruokaviikko | Facebook 

• SEAMK & ProAgria Etelä-Pohjanmaa: Maistuvaa matkailua Ruokaprovinssissa -hanke & perusteilla ruokamatkailun ydinalueryhmä 

• Etelä-Pohjanmaa / Kauhajoen kaupunki: Maut matkailuelämyksiksi-hanke    

• Högskolan på Åland: Smakturismen på Åland (Ruokamatkailua Ahvenanmaalla) -hanke & valmisteilla Ahvenanmaan ruokamatkailustrategia  

• Kemiönsaari: Turva-hanke Turva – Tulevaisuuden ruokaketjut Varsinais-Suomessa – Kemiönsaari & suunnitteilla Artesaaniruoka SM 2025 lokakuulle Kemiönsaarella & tarinallistamisen työpajat kesä- ja elokuussa 2025 

• Saimaan alue: DO Saimaa ja Saimaa Academy of Gastronomy  

• Satakunta & Pohjois-Karjala: Mushroom Boost – Sienimatkailusta uutta elinvoimaa Pohjois-Karjalaan ja Satakuntaan kehittämishanke – Matkailun kehittämiskeskus 

• Oamk, Oulun kulttuurisäätiö & Kamk: Arctic Food Plus -hanke 

Maaseuturahoitteisia ruokamatkailuun liittyviä hankkeita löytyy maaseutuverkoston hankerekisteristä. Hankerekisteri – Maaseutuverkosto 

Ilmoittaudu mukaan ruokamatkailun osaamisryhmän kolmanteen tapaamiseen 12.1.2026 mennessä täällä.

📅 To 15.1.2026 klo 9—12

📌 HELSINKI: Haaga-Helian Pasilan kampus