Siirry suoraan sisältöön

Hungry for Finland tutkii! Ruokamatkailukilpailun 2021 tuotteiden analysointia

Teksti: Tomi Berglund
Kuvat: Elina Manninen, Visit Finland

Elämyksellinen, houkutteleva ja moderni suomalainen ruokamatkailutuote

Tein restonomi-opinnäytetyön, jossa analysoin Hungry for Finland -hankkeen ruokamatkailukilpailun 2021 myynnissä olevia suomalaisia ruokamatkailutuotteita. Kilpailuun osallistui suomalaisia, monipuolisia tuotteita ympäri Suomen maan. Kilpailussa kisaajat vastasivat kyselylomakkeeseen, jonka Hungry for Finland -hanke oli laatinut. Kyselylomakkeessa selvitettiin tuotteiden perustietoja, mutta myös sitä, miten ruokamatkailutuotteet sopivat Suomen ruokamatkailustrategiaan. Tuon aineiston perusteella kuvaan, millainen on mielestäni elämyksellinen ja houkutteleva moderni suomalainen ruokamatkailutuote vuonna 2022.

hymyilevä nainen ojentaa savustettuja kaloja kameraa kohti järvimaisemassa.
Visit Finland, Elina Manninen

Ruokamatkailu on paikan elämistä ruoan kautta

Ruokamatkailu on henkilökohtaisesti minulle tärkeä aihe. Olen ollut ravintola-alla töissä vuodesta 2014 asti. Nautin matkailusta ja valitsen myös usein ulkomaanmatkani gastronomisen tarjonnan perusteella. Ruokamatkailu voidaan määrittää matkailuksi, jossa ruoka on yksi suurista motivoivista tekijöistä matkaa valittaessa ja suunniteltaessa. Ruokamatkalla ei välttämättä vain syödä ravintolassa. Siihen voi kuulua myös vierailut maatiloilla, luonnossa ja raaka-aineiden alkutuottajilla. Ruoka on loistava kulttuurin välittäjä, ja ruokamatkailussa kulttuurin kokeminen on yksi päätavoitteista.  

Tarinat ja tunteet päällimmäisinä

Ihmisillä on ollut tapana jo kauan kerääntyä porukalla ja syödä yhdessä. Samalla on jaettu kulttuuria, tapoja, uutisia ja tunteita. Tunteet ovatkin syömisessä usein läsnä – ateriat ovat tunteita. Tunteet voivat kummuta itse ruoasta tai ihmisistä. Huonon ruoan voi yleensä pelastaa loistava seura, ja hyvän ruoan voi pilata huono seura. Ravintolaan tai ruokamatkailukohteeseen matkustaessa on yleensä muitakin syitä ja motivaatiotekijöitä taustalla, kuin pelkkä hyvä ruoka.

Tämä on totta myös monen ruokamatkailukilpailun 2021 tuotteiden analysoinnin perusteella. Kilpailijat panostivat tuotteissaan tarinnallisuuteen. Tarinat herättävät ihmisissä tunteita. Maistuvassa ja kokonaisvaltaisessa ruoassa tai ruokaelämyksessä on yleensä aina jonkinlainen tarina taustalla. Yksinkertaisimmillaan se voi olla sitä, että kerrotaan mistä raaka-aineet ovat peräisin. Tarina voi rakentua myös sen ympärille, kuinka keittiömestari unohti tilata suunnitellun lihan. Nopeasti hän ideoi korvaavan raaka-aineen, josta tulikin hetkessä klassikko ja jopa suunniteltua parempi. Esimerkiksi tällaiset tarinat voivat tehdä tuotteesta mielenkiintoisemman.

Tarinat tarjoavat parhaimmillaan asiakkaalle elämyksen, joka jää muistiin. Itselleni saattaa käydä siten, etten vuosien päästä muista mitä söin ravintolassa, muistan kuitenkin sen tunteen tai ”fiiliksen”, mikä oli läsnä. Nykyään kuulee nuorien käyttävän englannin kielen sanaa ”vibe”, kun he kuvailevat tuotetta tai tapahtumaa. Uskon tämän johtuvan juuri siitä, että minkälainen tunne tai ”fiilis” jostain syntyy, on ihmiselle erittäin tärkeää. Houkutteleva ruokamatkailutuote siis viestii hyvää tunnetta ja merkityksellisyyttä sen kokijalle.

Sijainnilla on merkitystä

Sijainti on ruokamatkailutuotteelle epäilemättä hyvinkin tärkeää. Nykyaikana tämä ei välttämättä vaikuta siihen, bongaako kukaan tuotetta tai saadaanko sitä markkinoitua halutulle asiakaskunnalle. Nykyteknologialla pystytään netissä ja sosiaalisessa mediassa tavoittamaan suhteellisen helposti haluttu yleisö ja asiakaskunta, jos niin tahdotaan.

Sijainnilla on silti iso merkitys. Sijainti vaikuttaa tuotteen herättämiin tunteisiin. Mielestäni sama annos maistuu erilaiselle riippuen paikasta, siitä missä annos nautitaan. Yksi parhaimpia aterioita, joita olen koskaan nauttinut, oli Belgiassa. Ravintola sijaitsi vanhalla maatilalla keskellä idyllistä Belgian maaseutua. Tein myös työharjoittelun kyseisessä ravintolassa. Kun palasin Suomeen, tein samoilla resepteillä samoja ruokia. Annokset maistuivat usein hyvin lähelle samaa, mutta eivät silti tuntuneet samoilta. Muistot ja tunteet olivat sidottuna sijaintiin. Sijaintiin oli myös sidottu raaka-aineet. Suomalaiset raaka-aineet eivät maistuneet samalta. Tähän liittyy painokkaasti terroir-ajattelu. Myös maaperä ja alue, ilmasto tuovat omaleimaisia makuvivahteita tuotteisiin. On eri asia kasvaako tuote Suomen Lapissa vai Etelä-Ranskassa.

Taste of place oli suosituin tuoteema

Taste of Place – Eat local and sense Finland” –ruokamatkailun tuoteteema ja ydinviesti oli kaikista suosituin Hungry for Finland -hankkeen ruokamatkailustrategian 2020-2028 teemoista ruokamatkailukilpailussa 2021. Tämä teema viestii juuri paikallisuutta ja sijaintia. ”Paikallisuus, lähiruoka ja autenttisuus ” ja ”Yhteistyö alueen muiden toimijoiden, tuottajien ja/tai muiden matkailuyrittäjien kanssa” olivat kärkijoukoissa, kun kysyttiin tuotteiden vahvuuksia.

Modernin, elämyksellisen ja houkuttelevan suomalaisen ruokamatkailutuotteen on hyvä käyttää sijaintiaan hyödyksi. Sitoutuminen oman tuotteen sijaintiin tarkoittaa tutkimuksen perusteella, että suosii lähialueen raaka-aineita ja palveluita. Tämä on myös vastuullista toimintaa.

Vastuullisuus on ydintä

Vastuullisuuden huomiointi on myös menestyvissä ruokamatkailutuotteissa jo edellytys.  Tämä on myös huomioitu Suomen ruokamatkailustrategiassa. Kun tehtiin Suomen ruokamatkailustrategiaa, prosessin aikana koottiin adjektiivejä suomalaisen ruokamatkailun ja ruoan kuvaamiseen. Puhtaus, vastuullisuus ja turvallisuus olivat vastaajien mielestä tärkeimmät adjektiivit. Suomalainen moderni ruokamatkailutuote on opinnäytteeni tulosten perusteella vastuullinen. Se elää eräänlaisessa harmoniassa sijainnin, ympäristön ja lähituottajien kanssa.

Tiivis resepti suomalaiseen ruokamatkailutuotteeseen vuonna 2021

Kuvassa 1 on esitetty tutkimukseni perusteella kolme pääasiaa, jotka määrittelivät houkuttelevan, elämyksellisen ja suomalaisen ruokamatkailutuotteen ulottuvuuksia vuonna 2021. Näiden kohtien lisäksi tuotteen tulee olla omaperäinen, innovatiivinen ja kannattava. Pelkästään näitä kohtia huomioimalla ei vielä välttämättä saa maailmanluokan ruokamatkailutuotetta aikaiseksi, mutta lähelle päästään jo. Mainittujen ulottuvuuksien päälle on hyvä rakentaa lisää, tämä on hyvä kasvualusta.

Kuva 1. Perusta elämykselliselle ja houkuttelevalle modernille ruokamatkailutuotteelle Suomessa.

Lähteet

Havas, K. & Adamsson, K. 2020 Suomen ruokamatkailustrategia 2020–2028. Haaga-Helian amk. Luettavissa: https://www.businessfinland.fi/4a8376/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/visit-finland/julkaisut/ruokamatkailustrategia-2020-2028.pdf. Luettu: 12.1.2022.

Hungry for Finland 2021. Ruokamatkailukilpailu 2021.Luettavissa: https://www.hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu/. Luettu: 11.1.2022.

UNWTO 2012. Global Report on Food Tourism Volume 4. Luettavissa: https://www.e-unwto.org/doi/epdf/10.18111/9789284414819. Luettu: 21.1.2022.

Lisätietoja

Opinnäytetyöntekijä: tomi.berglund(at)gmail.com
Opinnäytetyön ohjaaja: kristiina.adamsson(at)haaga-helia.fi