Islantilainen ruokakulttuuri on erityislaatuinen elämysmatka

Islanti on pohjoismainen ruokamatkailukohde, joka jakautuu seitsemään toisistaan erottuvaan kulinaariseen alueeseen: Etelä-Islantiin, Itä-Islantiin, Pohjois-Islantiin, Länsi-Islantiin, Länsivuonoihin, Reyjanesin niemimaahan sekä Reykjavikiin. Monelle voi tulla yllätyksenä, millaisia ruokaelämyksiä maa tarjoaa. Karun kauniissa maassa ruokamatkailusta halutaan tehdä yksi matkailuvalteista ja Islannissa on laadittu erityinen ruokamatkailustrategia vuosille 2015–2020.

Ruokamatkailustrategia syntyi Iceland’s Culinary Treasures –projektin yhteydessä. Projekti oli kalastus- ja maatalousministeriön rahoittama ja sitä toteuttamaan koottiin alan asiantuntijoista koostuva neuvotteluryhmä. Ryhmään kuului edustajia muun muassa Islannin hotelli- ja ravintolakoulusta, maanviljelijöiden liitosta, turismitoimikunnasta ja ympäristöliitosta. Strategian painopisteenä oli Islannin ruokamatkailuimagon kirkastaminen tuoreemmaksi ja monipuolisemmaksi – millä eväin turistit valitsevat Islannin kulinaristiseksi kohteekseen?

Omaperäisestä ruokakulttuurista riittäisi tarinoitavaa

Strategiassa keinoiksi on määritetty muun muassa paikallisen markkinoinnin tehostaminen. Markkinoinnin avulla on nostettu esiin esimerkiksi ruoka-aarteita, kulttuuria ja ruuantuottajia. Projektissa on laadittu yhteisiä markkinointimateriaaleja näkyvyyden ja positiivisen keskustelun lisäämiseksi. Islannin ruokakulttuuri on omaperäinen.

Toisena keinona on ollut alueellisten ruokamatkailun perustaa tukevien projektien avustaminen, jotta ne voivat toimia esimerkkeinä muille alueille. Myös paikallisten tuotteiden näkyvyyttä ja saatavuutta kuluttajalle on haluttu parantaa. Islannissa lähiruoka on todellinen valtti. Matkailijat haluavat tutustua maahan nimenomaan maan autenttisen keittiön kautta eikä esimerkiksi pikaruokaravintolassa istuen.

Innovatiivisia toteutuksia Islannin ruokamatkailussa

Islanti tarjoaa useita mielenkiintoisia ja omaperäisiä ruokamatkailutuotteita. Seuraavat neljä konseptia ovat vierailun arvoisia.

Länsi-Islannista löytyy mielenkiintoinen haimuseo. Sen omistaa perhe, joka on ollut tekemisissä Grönlannin haiden kanssa jo 400 vuoden ajan. Museossa kerrotaan haiden roolista Islannin historiassa ja siitä, miksi hain lihan prosessointi kestää jopa puolen vuoden ajan. Jokainen vierailija saa maistaa hapatettua haita, joka on islantilainen klassikko. Lisäksi heillä on ravintola, jossa tarjoillaan muun muassa haineväkeittoa.

Food & Fun taas on Reykjavikissa vuosittain järjestettävä viikon kestävä ruokafestivaali. Se lanseerattiin vuonna 2002 Islannin hotelli- ja ravintolakoulun sekä Icelandairin tuella houkuttelemaan matkailijoita Islantiin helmi–maaliskuussa, joka on ollut Islannin matkailussa hiljaista aikaa. Kokkeja kutsutaan mukaan Euroopasta ja Yhdysvalloista, ja he kehittelevät yhteistyössä paikallisten ravintoloiden kanssa gourmet-menyitä edulliseen hintaan. Kokit saavat käyttää annostensa pääraaka-aineina ainoastaan islantilaisia raaka-aineita, koska festivaalin tarkoitus on promota Islannin ruokakulttuuria. Kokit kilpailevat keskenään, ja lopuksi kolme kokkia valitaan finaaliin kilpailemaan vuoden Food & Fun -kokin tittelistä.

Friðheimar on Etelä-Islannissa sijaitseva tomaattifarmi, jossa kasvihuoneissa kasvatetaan neljää tomaattilajiketta geotermisen lämmön avulla. Siellä vierailija pääsee nauttimaan farmin tomaateista valmistettuja ruokia keskellä kasvihuonetta ja seuraamaan samalla sen toimintaa. Vierailun yhteydessä matkailija saa kuulla lyhyesti kasvihuoneviljelystä ja lisäksi siellä on myös geotermisen lämmön hyväksikäyttöä koskeva näyttely. Matkamuistomyymälästä voi ostaa mukaan farmin tuotteita, kuten tomaattihilloa.

Randúlfs sjóhús on Itä-Islannissa sijaitseva vuonna 1890 rakennettu silakankäsittelylaitos. Silakankalastus johti Itä-Islannin kaupunkien kasvuun vuonojen varrelle, mutta 1930-luvulle tultaessa vuonolta ei saanut enää tarpeeksi silakkaa laitoksen ylläpitämiseksi. Se sulkeutui, kunnes Itä-Islannin merenkulkumuseo osti ja restauroi sen täysin. Museo toimi yhteistyössä läheisen majatalon kanssa, ja sinne avattiin upea ravintola vuonna 2009. Ravintolassa pääsee aistimaan historian havinaa ja nauttimaan kalaruokaa kuten haita, monnia ja silakkaa upeissa puitteissa.

Peloton ruokamatkailija valitsee kohteekseen Islannin

Islanti ja Suomi korostavat molemmat lähiruokaa ja niin pitääkin, koska ruokamatkailijat etsivät autenttisuutta. Islannissa kalaruoka korostuu enemmän, sillä onhan siellä monipuolisempi ja erikoisempi kalakanta. Islantia tutkiessaan Johannes Laukkanen yllättyi ruokakulttuurin monipuolisuudesta ja siitä, miten innovatiivisesti siellä käytetään erilaisia raaka-aineita.

Islanti on hyvä valinta seikkailunhaluiselle ja pelottomalle nautiskelijalle. Erikoiseltakin kuulostavia ruokia tekee mieli kokeilla uteliaisuudesta, muuten Islannin omaperäiseen ruokakulttuuriin ei pääse kunnolla sisälle. Islannissa välipalaksi popsitaan esimerkiksi kuivattua kalaa siinä missä suomalaisetkin luottavat Skyr-rahkaan ennen kuntosalille suuntaamista. Mielenkiintoista nähdä rantautuuko meille muitakin islantilaisia ruokainnovaatioita.

Jotain opittavaa islantilaisilla olisi kuitenkin suomalaisten tavasta markkinoida ruokamatkailua. Visit Finland on saanut suomalaiset herkut esiin houkuttelevammin. Islanti näyttäytyy matkailijalle upeana luontokohteena, mutta eikö kunnon elämysmatkaan kuulu myös hyvä ruoka? Toivottavasti Visit Iceland nostaa jatkossa ruokamatkailun valttejaan esiin entistä näkyvämmin. Islanti on kohde, joka tulee ehdottomasti sekä nähdä että maistaa.

Restonomi Johannes Laukkasen opinnäytteeseen Ruokamatkailu Islannissa voit tutustua tästä.

Lisätietoa:

Opinnäytetyöntekijä: Johannes Laukkanen, johannes.laukkanen(at)myy.haaga-helia.fi

Opinnäytetyön ohjaaja: Kristiina Havas, kristiina.havas(at)haaga-helia.fi