Suomen ruokamatkailuaktiviteeteista ja niiden kehittämisestä

Suomen ruokamatkailu ponnistaa luonnosta

Suomessa tärkein matkailun vetovoimatekijä on luonto. Myös ruokamatkailuaktiviteetit ovat pääosin keskittyneet luontoon ja sen voimavarojen hyödyntämiseen. Keittiömestariopiskelija Sami Veijonen tutki opinnäytteessään ruokamatkailuun liittyviä aktiviteetteja. Työn päätavoitteena oli selvittää, millaisia ruokamatkailuaktiviteetteja Suomessa on ja miten ne sopivat Suomen ruokamatkailustrategian 2020-2028 linjauksiin. Lisäksi Veijonen linjasi työsään kehittämisajatuksia aktiviteettien suhteen.

Etelä-Suomessa eniten tarjontaa

Suomen ruokamatkailuun liittyvät oleellisesti juomiin tai ruokaan liittyvät aktiviteetit. Eniten ruokamatkailuaktiviteetteja oli tarjolla Etelä-Suomessa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös Itä-Suomi oli vahvasti edustettuna, mutta Länsi- ja Pohjois-Suomessa ruokamatkailuaktiviteetteja oli ostettavissa vähemmän. Matkailijoiden määrä on keskittynyt vahvasti Etelä-Suomeen, mutta myös Lappiin. Lappiin kannattaisikin lisätä matkailutuotteita, joissa on mahdollisuus osallistua erityisesti myös ruokamatkailuaktiviteetteihin.

Monimuotoisia ruokamatkailuun liittyviä aktiviteetteja

Aktiviteetit olivat monimuotoisia ja sisällöllisesti erilaisia. Niissä oli joillakin tasolla huomioitu paikallisuus, vastuullisuus ja tarinallisuus. Monissa niistä olivat mukana alueen lähituottajat ja vallitsevan sesongin mukaiset raaka-aineet, esimerkiksi villiruoka ja luomutuotteet. Aktiviteeteissa hyödynnettiin erityisesti sieniä, marjoja ja yrttejä. Yllättäen villikalan käyttö oli melko vähäistä.

Suomen ruokamatkailuaktiviteetit ovat Veijosen tutkimuksen mukaan muodoltaan kokkikouluja, panimo- ja tislaamokierroksia, alkoholijuomien maistelutilaisuuksia, leivontaa sisältäviä aktiviteetteja, pidempiä ja lyhyempiä aktiviteetteja villiruokien parissa, ruokatapahtumien sisältämiä pop-up tyyppisiä aktiviteetteja, ruoan valmistusta avotulella sekä erityyppisiä ruokareittejä ja -matkoja. Suomessa ruokamatkailuaktiviteetteja on tarjolla ympärivuotisesti, osa vain sesonkiaikoina. Myös asiakaskapasiteetiltaan aktiviteetit olivat erilaisia. Pääasiassa aktiviteetteihin pystyi osallistumaan viidestä kahteenkymmeneen asiakasta kerrallaan.

Vastuullisuus vielä korostetusti ympäristövastuuta

Vastuullisuus näkyi aktiviteeteissa ympäristön ja luonnon huomioimisena, toimijoiden välisessä yhteistyössä ja huolehtimisessa omista työntekijöistä. Monet toimijat kertovat kotisivuillaan jätteiden lajittelusta, asiakkaiden matkustuksesta aiheutuneiden jätteiden kompensaatiotoimenpiteistä, itsetehdyistä raaka-aineista, yrityksen arvomaailmasta, kestävästä kehityksestä, yhteistyöstä paikallisien toimijoiden kanssa ja yrityksen omista työntekijöistä. Sosiaalisesta näkökulmasta vastuullisuus tarkoitti esimerkiksi sitä, että toimija teki kaikki työsopimukset suoraan paikallisien työntekijöiden kanssa eikä käyttänyt sesonki- tai vuokratyövoimaa.

Lisää tuotteita perheille ja lapsille

Suomen ruokamatkailuaktiviteetit on suunnattu Veijosen havainnointitutkimuksen mukaan pääsääntöisesti kotimaisista asiakkaista koostuville pienryhmille tai yrityksille. Kuitenkin monet aktiviteeteista sopivat kotimaisille kuin kansainvälisille asiakkaillekin. Erityisesti lapsille ja perheille suunnattuja ruokamatkailuaktiviteetteja on Suomessa hyvin vähän ja tämä kohderyhmä olisikin hyvä huomioida tulevaisuudessa paremmin. Tämän lisäksi Suomen ruokamatkailuaktiviteettitarjontaan kannattaisi lisätä enemmän monipuolisia ja usean ruokamatkailukohteen ruokareittejä.

Sami Veijosen opinnäytteeseen voit tutustua tästä.

Lisätietoa:

Opinnäytteen tekijä: sami.veijonen(at)myy.haaga-helia.fi, sami_veijonen (at) hotmail.com

Opinnäytteen ohjaaja:kristiina.havas (at)haaga-helia.fi